Go Back to Melmac.

and leave me be!

I wanted your friendship.

I loved your mind.

Now we've ruind everything

and your are so gone!

I miss you so badly

I've blown up my mind

I hope you still remember

all the good things

that kept us alive

Fucking ALF!

Go back to Melmac.

mikä ihmeen asia

sai muo kaksi hiljaisiksi.

Miksei ne katso toisiaan silmiin

Miksei ne naura

Miksi ne lakkasi hulluttelemasta.

Kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan

tällaista hiljaisuutta

Painostavaa, mykkää, mustuutta.

Pikku Myy uskalsi sanoa

"Nuo kaksihan on riidoissa"!

"Katsokaa Nipsun myrskysilmiin,

niissä on liikaa synkkyyttä"

"Kuuletteko noita ääniä, sähkönsinisiä"?

"Näkymättömästä Ninnistä ne lähtee

Se heittelee Nipsun selkään

Vihan värittämiä

mielikuvituskirveitä"!

Kaikki muumimaailmassa hiljentyi

ne ei olleet ikinä kokeneet

tällaista myrskyä

Kahden mielen näkymätöntä kädenvääntöä.

Mutta Pikku Myy nauroi kippurassa

"Eihän noi osaa olla tosissaan"!

"Jos ette usko, niin katsokaa vaikka

''kuninka Ninnin silmät,

Nipsun ohi mennessä

rakkaudesta loistaa"

"Kuunnelkaa Nipsun huokauksia,

kun sen elämänvalo ohitse kävelee"!

Muumimaailma epäili

Ei tuollaiset riitapukarit

rupea enää pariksi.

Ei noita kahta sarvipäätä

saa mikään enää toisiinsa leppymään.

(Ja Muumimaailma oli kuin toinen maailmansota,

täynnä räiskettä, sotakirveitä

ja juoksuhautoja).

Mutta Pikku Myy edelleen vakuutti.

"Nuo kaksi ei koskaan pääse toisistaan irti.

Nipsu ja Ninni jatkaa tuota hamaan hautaan.

Väliin ne sotii,

väliin ne sopii.

Ne elää toistensa piilotetuista tunteista".

Myy kertoi edelleen

"Ne ei osaa lopettaa,

vaikka ne kaikkia muitakin satuttaa.

Itse ne vaan nauttii

toinen toiselleen aihetuttamastaan tuskasta."

"Ne saa sairasta nautintoa

kieroista tunteistaan.

Ne rakastavat sitä tunnetta

kun elävät reunalla".

Olkaa hiljaa ja odottakaa

Niiden mykkäkoulu ei kestä

niiden mielet rupeaa murtumaan".

Muumilaakso pidätti hengitystä.

Nipsu ja Ninni vahingossa toisiinsa törmäsi.

Kumpikaan ei pystynyt

tilanteesta pakenemaan.

Nuo kaksi tuijotti toisiaan

hartiat jäykkinä

vihan muovaama naamio kasvoillaan.

Ne tuijotti toisiaan ikuisuuden

Muumilaaksossa ukkosti

ja maa tärisi.

Ninni näki Nipsun myrskysilmät

muttei voinut muistaa

miksi se lakkasi niihin luottamasta.

Se näki sieltä katseen takaa

kaikkea hassua

jopa Spidermanin kutomaa verkkoa.

Ninnin naamio rupesi murenemaan

Sen mieli muisti vain naurua

Se putosi kauniisti polvilleen

Pyysi anteeksi

myönsi olleensa kurja

Mutta samalla lupasi

"Haastan sut kohta uudelleen"!

(Ja Muumimaailma hurrasi, se oli arvannut

kumpi voittaisi).

Nipsun silmät nauraa taas

Niistä myrskyn värit on hetkeksi poissa.

Se hymyilee ja Ninniä halaa.

Huomenna

se jatkaa samaa rataa.

Kiusaa, laulaa ja Ninnin mieltä romuttaa.

Ja nauttii siitä;

Että Ninni pelin menetti

Ninni antoi anteeksi

Ninnin pokka petti

ja se mykkäköulun lopetti.

Mutta Ninnin silmissä on vieläkin surua.

Sen sielussa on taas lisää arpia.

Ninnin sisään jäi näkymätöntä vihaa.

Ja ihan vain siksi että

se jäi vaille¨

Sovintoseksiä.